perjantai 6. marraskuuta 2015

Turvapaikka (tunika ja villasukat)


On hetkiä, jolloin haluaa käpertyä omaan itseensä. Olla tavoittamattomissa, hiljaa, ilman mitään teknistä vimpainta, ylimääräistä ääntä paossa. Paossa sitä kuva- ja ideatulvaa, mitä sosiaalinen media tuottaa omaan päähäni. Silloin hakeutuu omaan turvapaikkaan. Siihen paikkaan, jossa aika pysähtyy ja pääsee kokoamaan itsensä, ajatuksensa ja tunteensa taas kasaan.

Niinä hetkinä haluaa ettei mikään ärsytä aisteja tarpeettomasti. Pukee päälleen sen kaikkein mukavimman asun, lämpimimmän, värittömimmän. Istahtaa alas ja antaa turvapaikan parantaa oman mielen. Minulle paras turvapaikka on metsä. Luonto ja sen kauneus parantaa mieltä kaikkein parhaiten. Jos metsään ei sillä hetkellä pääse, istun mielelläni kiikussa lukemassa kirjaa. Tai katselen ulos, metsää sielläkin näkyy. Luonnon keskellä asumisessa on se hyvä puoli, että mieltään saa parannettua helposti. Minulla aivot käyvät usein ylikierroksilla, ideoiden ja päivän tapahtumien, tekemättömien ja tehtyjen töiden ja kotitöiden vuorottainen pyöriminen päässä tekee koko kehonkin levottomaksi. 

Metsäretken korvaa myös jooga ja illalla sängyssä jonkun kirjan lukeminen. Koskaan en ota liian jännittävää kirjaa tai kielellisesti/ajatuksia haastavaa, niitä luetaan sitten illalla sohvalla. Sänkykaverikseni kelpuutan hömppää tai muuten hyvän mielen tuovaa lukemista. Minulle on äärimmäisen tärkeää pysähtyä välillä. Kunnollisen rauhoittumisen jälkeen tuntuu, että oma luovuus ja ideat pääsevät parhaaseen loistoonsa. Pystyn paremmin käsittelemään uutta ideaa ja työstämään ajatusta oikeaan suuntaan. Kuuntelemalla omaa sisintään saa myös yllättävän paljon voimaa toteuttaa unelmiaan.


Mitkä teidän konstinne aivojen rauhoittamiseen ideoiden ja kuvien runsaudessa ovat? Tarvitsetteko ollenkaan hetkiä rauhoittumiseen, vai pystyttekö olemaan ilman hiljaisia hetkiä? Mistä teidän luovuutenne ja ideanne saavat voimaa kasvaa?

Tahdoin ensimmäistä kertaa kokeilla Ottobren naisten kaavoja, ostin oikein viimeisimmän lehden sitä varten. Vaatteiden mallit vaikuttivat mielenkiintoisilta ja kaava oli ihan ok. Valitsin hieman liian suuren koon itselleni, enkä ole vieläkään jaksanut pienentää tätä. Taskupussi on liian pieni, sinne ei mahdu nenäliinaa ja kotiavaimia kummempaa (ja saa koko ajan pelätä, että se avain tippuu taskusta).

Kaava/Pattern Ottobre Woman 5/2015 1.Twig
Kangas/Fabric MiszkoMaszkon Suomut trikoo Käpyseltä

Tällaisista pitkistä palmikkosukista olen haaveillut kauan. Ja kauan näiden teossa menikin. Aloitin sukkien neulomisen juhannuksena. Tavoitteena oli saada nämä valmiiksi syksyyn mennessä ja tadaa, 31.8 päättelin viimeisen langan. Tavoite saavutettu :). Välissä oli tietenkin aikoja, jolloin en puikkoihin koskenut ollenkaan. Se toisen sukan tauti vaivasi. Minulle nimittäin iskee tylsyys toista sukkaa neuloessa, kaipaan jo jotain uutta :).


Mallista kyllä tykkäsin, vaikka alun pienet palmikkorivit olivatkin aika työläitä. Yritin neuloa niitä ilman apupuikkoa (videon opastuksella), mutta eihän siitä mitään tullut. Hidasta oli touhu. Joten apupuikon kanssa tein sitten vanhalla tutulla tavalla.

Sukkien ohje/Pattern for woolen socks Drops 103-10
Lanka/Yarn Novita 7 veljestä
Puikot 3,5


Rentouttavaa viikonloppua kaikille! Näemme taas ensi viikolla!



55 kommenttia:

  1. En mä kestä, mitkä ihanat sukat. Itse en saa nyt mitään neuleita aikaseksi vaikka kuinka yritän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullakin meni just kirjoneule purkuun :D. Kiitos Nelli L!

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Minäkin kyllä tykkään näistä sukista :). Kiitoksia Piia H!

      Poista
  3. Kyllä se ulkoilma minutkin parhaiten rauhoittaa. Ja metsä eritoten. Tarvitsen aika paljon aikaa ihan vain itselleni. Ns. oma aika tulee usein vietettyä mieluummin ulkoillen tai käsitöitä tehden, kuin missään sosiaalisessa ympäristössä. Kirjoja luen vähän, vaikka niistä tykkäänkin. En ole tottunut lukemaan ja ongelmana on aina se mitä valitsisi luettavaksi. Yritän nyt korjata tätä lukemalla lapsille paljon, että kirjat ja lukeminen tulisivat heille tärkeiksi. Aivan ihanat sukat olet neulonut! Näissä on ollut kova työ. Minullekin iskee usein tuo toisen sukan ongelma. Pitäisi opetella neulomaan molemmat kerralla. Juuri tuollainen asu olisi minunkin valintani rauhoittumiseen. Mukavaa isänpäiväviikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Pizzicato! Minullekin on oma aika tärkeää, jaksan paljon paremmin arkea, kun saan olla ihan yksin. Lapsille kirjojen lukeminen on mukavaa. Meillä poika tykkää kirjoista paljon ja siinä samalla olen itsekin oppinut ihan uusia asioita mm. eläimistä :). Tällä hetkellä luetaan Suomen Luonto -opasta iltasaduksi :D. Minäkin olen haaveillut opettelevani kahden sukan neulomisen samalla aikaa, ei tulisi sitä kyllästymistä.

      Poista
  4. Ihanasti kirjoitit. Kyllä tarvitaan joskus rauhoittumusta ja jopa taukoa niistä voimaannutyacista harrastuksista kuten ompelusta. Joskus ideatulva on niin kova että pitää ottaa hetki takapakkia. Silloin pitää tehdä jotain ihan muuta kuin mitä yleensä. Vetää henkeä ja olla vaan kun yleensä aina touhotan jotain. Mulle turvapaikka on peiton alla. Jo lapsena oli, silloinkin ajattelin että joka ihmisellä pitäisi olla oma peitto. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah ja sormi painoi ennen kun olin edes valmis. Piti kirjoittamani, että tunika kankaineen on superihana!

      Poista
    2. Oma turvapeitto kuulostaa niin ihanalle! Minäkin tykkään käpertyä viltin alle sohvalla. Voisikin ommella oikean turvapeiton ajatuksella. Touhotus jää helposti päälle, niissä ihanissakin harrastuksissa :). Mulla tämä kroppa ilmoittaa kyllä, jos olen viihtynyt liian hyvin ompelukoneen ääressä. Kiitoksia Paulina ihanasta kommentistasi!

      Poista
  5. Ihanaa pohdintaa ja kiva uusi ulkoasu blogillasi! :) Paras keino rauhoittumiselle on kun pääsen yksin lenkkipolulle, mutta valitettavan harvoin sitä tapahtuu.. En välttämättä tarvitse hiljaisia hetkiä, mutta nautin kyllä suunnattomasti kun joskus lapset nukahtaa ajoissa ja saan sen iltahetken omille ajatuksille.. Ideoita tuppaa pyörimään jatkuvasti päässä ,joskus enemmän ja toisinaan vieläkin.enemmän.. :) Ihanat sukat ja kivan tunikan olet tehnyt. Sukkia olisi kiva taas tehdä, mutta mistä sais vuorokauteen tunteja vähän lisää.. :) Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Raisa P! Yksin lenkkeily on myös ihanaa, sekin antaa voimia minulle. Iltahetki lasten nukahdettua on varmasti kullanarvoista aikaa, teillä varmaan riittää vilinää ja vilskettä :). Ajan puute on aika kroonista. Minäkin neuloisin mielelläni enemmän. Ihan perussukille olisi tarvetta, mutta vähäisen neulonta-ajan käyttää mielellään sellaiseen työhön, jossa oppii jotain uutta.

      Poista
  6. Aika lailla samankaltaisia ajatuksia rauhoittumiselle täälläkin mitä sinä kirjoitit. Kyllä luonto ja sen hyväätekevä vaikutus on ihmeellinen. Mulla ei tarvi edes päästä sinne yksin, perheen kesken luonnon ihmeiden äärellä vietetty aika on uskomattoman voimaannuttavaa. Lapsetkin on ihan eri lailla "rauhallisia" kun ollaan retkeilemässä tms. tai sitten oma pinna on siellä kuin kuminauha konsanaan :) Lukeminen on myös itselle hyvä keino nollata aivoja. Ja se ettei avaa päivään tai pariin tietsikkaa ;) Kummasti tekee silloin tällöin hyvää netittömät päivät. Voisin muuten kuvitella itselleni myös tuollaisen tunikan. Näyttää tosi kivalta ja rennolta. Ja voihan villasukka, niin kauniit nuo tekemäsi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perheen kesken luonnossa kulkeminen rauhoittaa kanssa paljon ja siinä saa olla rakkaiden kanssa yhdessä. Meillä poika on kyllä ollut todella rauhallinen nyt eskarin alettua, kun hän käy metsäeskaria. Viettävät todella paljon aikaa luonnossa ja ulkona muutenkin, se rauhoittaa ja väsyttää mukavasti. Netittömät päivät ovat ihanaa aivolepoa! Pitäisi ottaa tavoitteeksi viettää joka viikko yksi päivä ihan ilman mitään some-kanavaa. Kiitoksia Eerika!

      Poista
  7. Mun mielestä tuo tunika on just hyvä noin väljänä. Mulle on tullut hinku että pitäis saada tehtyä väljää tunikaa itselle. :) Ja nuo sukat, oih!! <3 Mullakin toisen sukan syndrooma. Se toisen aloittaminen on niin vaikeeta!
    Mä nautin autossa istumisesta. Mulla on tapana (jos oon jossain yksin) jäädä istumaan autoon hetkeksi ennenkuin meen kotiin. En ajaessa yleensä jaksa kuunnella mitään. Ihan auton huminaa ja ajatuksia vaan. Luonto, urheilu, käsityöt. Ja joskus sitten aivot vaan narikkaa ja ohjelmia töllöstä/koneelta.

    Kiva tämä uusi ilme sun blogissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Johanna! Minä taas tykkään vähän istuvimmista tunikoista :). Väljiäkin on kiva kyllä pitää, mutta enemmän sitten kotioloissa. Käsityöt kyllä on terapiaa parhaimmillaan :)

      Poista
  8. Aivan mielettömän ihanat sukat. Tykkään, tykkään! Minä olen sitä toisen sukan syndroomaa viime aikoina välttänyt sillä, että teen molemmat sukat samaan aikaan. Eli ensin toisen varren, sitten toisen, sitten toinen kantapää, sitten toinen, jne. Eivät ainakaan mulla enää jää niin helposti roikkumaan.

    Siis jokainen varmasti tarvii sen pään nollauksen silloin tällöin. Minä tarvitsen sen päivitttäin. Aloitan aamun tällai rauhallisesti koneella teekupin kanssa vielä kun muu perhe nukkuu. Saa olla hetken vain itsensä kanssa. Monesti toisen oman hetken otan sitten, kun mies tulee töistä, niin lähden lenkille. Täällä meillä syrjässä saa lenkkeillä rauhassa. Ei ole muita kulkijoita. :)

    pst. Kiva uusi ilme sun blogilla. Ja nätti on tunikakin. Sellainen hyvä turvasatama. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo onkin hyvä konsti, että neuloo molempia sukkia yhtä aikaa! Minunkin pitää kokeilla samaa. Minäkin kuulun niihin ihmisiin, jotka tarvitsevat päivittäin oman hetken. Ennen tuli aamukahvin kera selailtua blogeja, nyt olen siirtynyt aamusivujen kirjoitukseen :). Erästä luovuus-kirjaa lukiessa innostuin niistä, ja nyt ne kuuluvat aamuruutiineihin. Lenkkeilemään pääsen aika harvoin ihan yksin, kun mies on suurimmat osat arkipäivistä poissa kotoa. Syrjäseudulla asuessa niitä vastaan tulevia lenkkeilijöitä on todella vähän :). Joten samaa rauhaa täälläkin saa lenkkeillessä. Ratsastajia tulee silloin tällöin vastaan, mutta harvoin tähän pimeään aikaan. Kiitoksia Pikku Akka!

      Poista
  9. Ihanat sukat ja tunika. Asu joka näytää mukavalta pitää päällä!
    Itsellä oli joskus villatakki,joka sai nimityksen turvatakki. Laitoin sen aina esim töihin päälle kun tiesin että edessä on haastava päivä, jolloin edes vaatteen pitää olla lutunen :) nyt vaan on turvatakki niin nuhruinen ettei kärsi ihmistenilmoilla pitää - tartteis uuden,vaan ei sellaista takkia hetkessä löydy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Peppi! Jotkin vaatteet tekevät olon niin turvalliseksi, tuollainen turvatakki kuulostaa mahtavalta. Saman tunteen aikaan saava takkia on varmasti vaikea hakea :).

      Poista
  10. Tosi kiva tunika ja ihana kuosi! Tuo on asukokonaisuus jossa minäkin viihdyn. Äidin neulomat pitkät villasukat ja kiristämätön, ahdistamaton tunika & legginssit. Kymmenen pistettä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin tällaiset asukokonaisuudet ovat niitä mukavimpia päällä :). Kiitos PiiaS!

      Poista
  11. Twig kuviollisesta kankaasta on upea! Sukat ihanat! Superlatiiveja lisää!!! Jos mulla on oikein rankkaa menen metsään, vähemmän rankkaa niin otan mukavan kirjan, normaali rankkaa pelaan tietokonepelejä paetakseni todellisuutta. Ja kun on oikein rankkaa, kuten tänä syksynä, pakenen rentoutumaan pelien maailmaan ja ompelukoneenkin ääreen kaikkien muitten keinojeni lisäksi. Luovuus purkautuu kun pidän pitkähköjä mieteiskelytaukoja ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pelit ovat varmaan aika hyviä, kun haluaa paeta todellisuutta :). Minä en ole koskaan pelannut koneella mitään, joskus ensimmäisellä tietokoneella pasianssia vähän aikaa. Joten en ole kokeillut sitä konstia vielä aivojen nollaukseen :D. Kiitoksia Hieno tar superlatiiveista ja kommentista!

      Poista
  12. Tiedän niin tuon tunteen kun haluaisi vain käpertyä omaan itseensä. Minä olen ihminen, joka tarvitsee tilaa ja omaa aikaa. Tarvitsisin rauhoittumista, mutta en osaa. Aamujooga on minulle enemmänkin harrastus, joka pitää kivut poissa kuin tilaisuus rauhoittua. Vaikka se olisi juuri tilaisuus opetella. Kiire ja hössötys on enemmänkin elämän tyylini kuin todellisuus. En uskalla edes kuvitella kuinka kiire minulla on elää keski-ikäisenä, kun jo parikymppisenä olen aivan varma, että elämästäni loppuu aika kesken :D Ihanan näköinen turva-asu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Unelmallinen! Toisille sopii kiireinen elämäntyyli. Varsinkin, jos sitä ei koe stressaavana itse. Minä olen aina kaivannut rauhoittumista, pienenäkin etsin oman tilan, jossa sain olla rauhassa omassa maailmassani :). Mukavaa, miten erilaisia ihmisiä täällä tallaakaan! Jooga on minullakin mukana aika pitkälle juuri kipujen rauhoittajana, mutta myös mielen rauhoittumisen apuna.

      Poista
  13. Täällä myös yksi joka kaipaa ihan rauhaa ja hiljaisuutta välillä, viihdyn hyvin myös ihan yksin touhuineni ja ajatuksineni, mutta se on todella harvinaista herkkua :). Parhaiten rentoudun kirjan (ei mielellään käsityö-, koska silloin ajatukset lähtevät laukkaamaan :)) parissa ja kesän aikana palautin sen nukkumaanmenorutiineihini vuosien tauon jälkeen. Tuntuu että nukahtaminen helpottui huomattavasti. Pidän myös pakkolomaa erityisesti ompelusta ja bloggaamisesta aina joulun ja juhannuksen aikaan, ihan kokonaan mielestä niitä on vaikea saada, mutta tauot ovat tärkeitä luovuudenkin kannalta. Käsien ja aivojen on hyvä antaa huilata itsellekin rakkaasta ja tärkeästä asiasta välillä.

    Ja sitten noihin sukkiin! Kyllä ovat ihanat, sinusta on tämän vuoden puolella tullut melkoinen mm. palmikkomestari, on ollut niin ihana seurata, kuinka olet innostunut neulomisesta ja kehittynyt siinä, kunpa osa siitä olisi tarttunut minuunkin! Ja tuo tunika on niin mukavan näköinen, olen monesti toivonut että kangasta olisi jossakin muussa sävyssä, tuollaista vaaleanharmaata pintaa kun en vain kerta kaikkiaan osaa itse käyttää :).

    Ihanaa viikonlopun jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin on mukavaa pitää taukoa välillä blogista ja käsitöistä, tai mukavaa? No, siis juurikin sen luovuuden kannalta :D. Asioita näkee joskus selvemmin, kun niihin ottaa vähän etäisyyttä. Pääsee taas kiinni siitä ydin ajatuksestaan. Kirjan lukeminen nukkumaan mennessä on minulle äärimmäisen tehokas konsti. Mies tulee yleensä myöhemmin nukkumaan ja usein hän nostaa kirjan edestäni pois ja sammuttaa lukuvalon :D. Tai niinä iltoina, kun hän ei ole kotona, minä havahdun parin tunnin päästä nukahtamisesta siihen, että kirja on edelleen siinä ja lukuvalo päällä. Neulominen on vienyt minut aika tavalla, siinä on kanssa paljon opittavaa vielä. Kirjoneule on seuraava tavoite :). Kiitoksia Krista, lähetän sinulle piakkoin sähköpostia ;)!

      Poista
  14. Ihana tunika ja käsittämättömän hienot sukat!
    Itse rentoudun urheilemalla ja ulkoilemalla joko yksin tai lasten kanssa. Olen kokenut myös työmatkapyöräilyn todella voimaannuttavana, varsinkin kotiinpäin mennessä unohtuu työasiat matkalle ja on taas valmis ottamaan vastaan perheen vaatimukset :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mARa! Työmatkapyöräily on kanssa todella tehokas aivojen nollaajana, minäkin pyöräilin nuorempana usein työmatkat. Silloin tosin sitä omaa aikaa oli muutenkin ihan eri tavalla, kun asui ihan yksikseen :D.

      Poista
  15. Voi kun tykkään tuosta tunikan kankaasta, juuri olisi mun näkönen! Sukat on just hyvät vetää jalkaan ja rauhottua kirjan lukuun. En taida osata rauhottua, pitäisi jo nukkua mutta täällä vaan surffaillaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin ihastuin tähän kankaaseen kesällä Käpysellä käydessäni. Illalla kyllä helposti venyy nukkumaan meno, jos erehtyy kurkkaamaan "ihan vain pikaisesti" uusimmat jutut netistä ;). Kiitoksia Saija!

      Poista
  16. Ihana postaus! Siitä oikeen huokuu levollisuus. Somemaailma tuo kyllä helposti päähän sellaisen loputtoman ideageneraattorin: sitten vois tehdä sitä ja sitten tätä. Itse hyppään siitä ulos meditoimalla: aamuin illoin jo lähemmäs 15 v ajan. Ihanat sukat! Mun kummitäti kutoi mulle viime vuonna hyvin saman tyyppiset. Ihanat, okran väriset. Oon itse laiska neuloja mut lähiaikoina oon alkanut kaipaan tekemistä jota vois tehdä rauhassa sohvan nurkassa. Tykkään myös tuosta tunikamekosta. Kangas on ihana. Omaan silmääni voisi olla aavistuksen kapeampi, mut taskullista on ärsyttävä kaventaa.. minusta ois tosi kiva tavata sut joskus livenä. Vaikutat ihanalta ihmiseltä. Missä päin asut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Sanna! Meditointi on mukavaa, minulla se on jäänyt iltoihin, eikä enää niin kovin säännölliseksi. Tosin monet kutsuvat aamusivujen kirjoittamista meditoinniksi (jos kiinnostaa, niin Julia Cameronin kirja Tie luovuuteen kertoo tästä enemmän, en ole vielä ehtinyt lukemaan kokonaan, joten en osaa varmaksi sanoa, miten hyvä kirja on) ja niitä olen kirjoittanut tämän syksyn ajan.

      Neulominen on juuri niihin sohva hetkiin oivallista puuhaa. Samoin virkkaaminen ja kirjominen. Ja ennen tein paljon Tilda-hahmoja, niiden täyttäminen ja yksityiskohtien tekeminen oli mukavaa telkkaria katsoessa. Taskullisten vaatteiden kaventaminen on kieltämättä aika tylsää puuhaa, tässä tosin saisin samalla ne taskutkin vähän suuremmiksi.

      Olisi mukava tavata sinutkin! Minä asustelen täällä Kuopion lähettyvillä, sinä taisit olla Helsingistä päin?

      Poista
  17. Kauniita kuvia ja käsitöitä. Tuo suomukangas on niin hienoa, harmi etten tajunnut koskaan ostaa sitä. Ja tosiaan, yksin rauhoittumista ja hiljaisuutta kaipaa hektisyyden vastapainoksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on käynyt noin monen kankaan kohdalla, jälkikäteen havahtuu kunnolla kankaan kauneuteen, kun näkee toisten tekemiä vaatteita niistä :). Kiitoksia Kirsi!

      Poista
  18. Aivan upeat sukat! Mie rentoudun kotona hiljaisuudessa. Tykkään paljon myös patikoida metsässä ja tulistella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Laura! Hiljaisuus onkin parasta rentoutumiseen, meilläkin ääntä riittää pojan ollessa hereillä :).

      Poista
  19. Ihanat sukat! Mulla on kans Mumman neulomat pitkävartiset palmikkosukat ja nekin on <3 Osaisinpa itsekin neuloa. Pitää varmaan joskus harjoitella sitäkin :) Tykkään myös tunikasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Neulomisen näköjään oppii vielä myöhemminkin, minäkin vasta tänä vuonna innostuin neulomisesta ja opettelin myssyt, lapaset ja sukat :). Tammikuussa taisin ensimmäiset villasukat neuloa, joten aika alussa harrastus vielä on. Kiitoksia 9-10!

      Poista
  20. Kirjoitat taas oikein osuvasti ja tavoitat monta omaa ajatustani! Metsä on minullekin se tärkein. Aivan huikean ihanat sukat! Tykkään kovasti tavastasi kirjoittaa ja kauniista töistäsi! Mukavaa viikon alkua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Kaikula! Mukava kuulla, että pidät tavastani kirjoittaa :). Minulla on ollut vähän hakusessa se oma kirjoitustyyli, mutta kyllä se tästä alkaa taas sujua. Mukavaa viikon alkua sinullekin!

      Poista
  21. Todella kaunis tunika, viihtyisin tuossa itsekin. Myös villasukat on ihan mielettömän upeat. Itse viihdyn aina kotona villasukat jalassa ja pitkät varret ovat parhaita :) Ja mikä ihana keinutuoli teillä on! Haaveilen omasta keinutuolista, se on yks rentouttavimmista paikoista mitä kotona voi olla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keinutuoli on kyllä ihana paikka istua. Tämä keinu on lapsuuden kodistani meille matkannut. Isä sen historian jo pariin kertaan on minulle kertonut, mutta minun mieleen ei vaan jää se tarina :D. Seuraavalla kerralla nauhoitan ja voin aina kuunnella, mistä kiikku olikaan ja miten vanha :). Kiitoksia aino-maria!

      Poista
  22. Ihana kuosi tuossa tunikassa, jotenki elävä mutta samaan aikaan rauhallinen. Nuo sukat ovat ihanat, varmasti niiden parissa on kulunut aikaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Vaateviidakon Pirjo! Aika nopeasti nämä sukat kuitenkin syntyi, välissä oli toki jokunen viikko etten ollenkaan neulonut. Mallikerta oli helppo. Toki ainahan pitkävartisiin sukkiin uppoaa aikaa.

      Poista
  23. Ehkäpä minunkin pitäisi ruveta lukemaan kirjoja, se nimittäin kuulostaa ja näyttää erinomaiselle rauhoittumiskeinolle:) Juuri tällä hetkellä elämä tuntuu hirvittävän kiireiselle, pää täynnä asioita mitä pitäisi tehdä siihen ja siihen mennessä ja käyn välillä niin ylikierroksilla, että ne omat pienet hetket on kyllä todella tarpeellisia. Rauhoittuminen on minulle yleensä ihan vain kotona oloa(harvoin onnistuu yksin, vaikka sitäkin tarvitsen), pötköttelen sohvalla tai puuhastelen ihan jotain pientä.
    Ihana postaus siis, rauhalliset kuvat ja niin seesteinen tunnelma.
    Kauniita vaatteita ja sopivat tunnelmaankin niin täydellisesti. Tunika, leggarit ja villasukat on kyllä paras kotiasu mitä tiedän:) Koska olen tällainen vilukissa, niin täydennän settiä usein vielä neuletakilla:) Ja nuo sukat, miten kauniit ne ovatkin ja villasukissa saa todellakin olla pitkät varret. Mukavaa viikkoa Hanna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Villatakki, se minullakin usein on päällä :). Tai vähintään college-huppari. Pitkävartisia villasukkia saisi olla itselläni enemmänkin, en minä näitä kovin paljon ole hennonut käyttää. Tsemppiä sinulle, muistahan myös levätä välillä ❤ ja kiitoksia kommentista Villa Pipo.

      Poista
  24. Kaunista asuasi ihailinkin jo Instan puolella, mutta nyt vasta ihailen sitä täältä blogin puolelta. Asussa on todellakin niin rauhoittavat sävyt ja muutenkin se on jotenkin niin leppoisan näköinen. Tuossa ei voi muuta kuin rauhoittua ja levätä <3 Minä tykkään rauhallisista hetkistä ja yleensäkin rauhoitun jonkun kivan ja tärkeän harrastuksen parissa. Joku juttu, joka vie ajatukset arjen kiireistä pois. Lukeminen on ollut minulle niin mieluisa harrastus, mutta se on aivan jäänyt. Usein olenkin ajatellut, että pitäisi käydä kirjastossa hakemassa jotain hyvää luettavaa. Kohta tässä lähdenkin töihin, erääseen koulutustilaisuuteen. Tämäkin pieni hetki blogin ääressä oli mukava ja rentouttava. Kiitos sinulle postauksestasi:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia sinulle Kanneli! Lukeminen on minulle tärkeä rentoutumiskeinona, pidän kyllä siitä muutenkin. Harrastukset ovat tärkeitä, niiden avulla jaksaa arkea paljon paremmin. Pieni hetki mieleisen tekemisen parissa lataa kummasti akkuja. Mukavaa viikonloppua!

      Poista
  25. Olipa jälleen kiva käydä täällä. Lämpimät, muhkean mukavat sukat, rento tunika, hienoja ajatuksia. Asun myös metsän keskellä. Jo metsän tuoksu rauhoittaa ja antaa voimia. Joskus talviaikaan katselen öisiä tähtiä ja ihmettelen avaruutta. Monesti kun malttaa olla paikoillaan ja hiljaa niin näkee ja kuulee mielenkiintoista elämää ympärillä. Kiitos Hanna upeasta monipuolisesta blogistasi! - Sade

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähtien katselu on huikeaa, on onni asua sellaisessa paikassa, jossa tähdet näkyvät. En lainkaan kaipaa kaupunkiin asumaan, koska siellä ei näe iltaisin upeaa tähtitaivasta. Kiitoksia Sade ihanasta kommentistasi ❤

      Poista
  26. Piti sitten ensin katsoa kaikki valokuvat, joista näin vain nuo ihanat sukkasi. Piti sitten uudemman kerran kelata ihan lukien itse juttusivuja. Täyttä asiaa jälleen kerran.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Suvituulia! Sukista pidän todella paljon itsekin, toki sinne muutama virhekin mahtuu, mutta sehän ei käyttöä haittaa :)

      Poista

Pieni kommentti sinulta, iso ilo minulle :).